Käsitteistö
Monilukutaito
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan monilukutaito perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Teksteillä tarkoitetaan sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa eli puhuttuja ja kirjoitettuja sekä kuvitteellisia ja asiatekstejä, kuvallisia, äänellisiä, graafisia, sähköisiä ja verkkotekstejä. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa eli ne ovat siis multimodaalisia ja multimediaisia. Toimiminen kaikenlaisissa mediaympäristöissä edellyttää luku-, kirjoitus- ja tekstitaitoja. Lukuinnossa lapset ja nuoret ovat harjaannuttaneet monilukutaitoaan monin tavoin. Toimintatavoista enemmän Lukuinto-ideapankissa
KOULU <3 KIRJASTO
Suunnitelmallinen koulun ja kirjaston yhteistyö toimii työn ja työyhteisön kehittämisen välineenä. Yhteistyöllä selkiytetään tavoitteita ja luodaan yhteishenkeä, jolloin toiminta on aiempaa sujuvampaa ja siihen sitoudutaan. Innostavien ideoiden ja kokemusten jakaminen koetaan keskeiseksi yhteistyön virittämisessä. Tiivistyneestä yhteistyöstä kertoo se, että opettajat ja kirjastoammattilaiset työskentelevät molemmissa tiloissa, kokevat toisensa kollegoiksi ja yhteistyön hyödylliseksi resurssiksi. Koulu ohjaa oppilaat kirjaston asiakkaiksi sekä tarjoaa pedagogista osaamistaan, kirjasto puolestaan aineistoresursseja ja tiedonhankinnan osaamistaan.
Koulun ja kirjaston yhteistyötä voivat rikastaa ja hyödyntää esimerkiksi muut hallintokunnat, kuten sosiaali- ja terveystoimi sekä lukuisat järjestöt ja yhdistykset, kulttuurikeskukset ja korkeakoulut.
Yhteistyön tiivistämiseksi tarvitaan yhteistyösuunnitelma, joka toimii sekä ruohonjuuritason asiakas- ja opetustyön tukena että johtamisen työkaluna. Rajanylitysten avulla molemminpuoliset resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön.
Toiminnallisuus
Lukuinto-ideoissa lukutaitoja harjaannutetaan toiminnallisesti eri muotojen kuten tekstin, kuvan, elokuvan, äänen, draaman ja teatterin avulla. Näin oppilaita aktivoidaan tuottamaan omaa tulkintaa esimerkiksi luetusta teoksesta.
Yhteisöllisyys
Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tuetaan kouluissa ja kirjastoissa pienryhmätyöskentelyllä, hyödyntämällä vertaisoppimista sekä kantamalla vastuuta yhteisesti. Yhteisöllisyys ja osallisuus innostavat oppilaita yhä aktiivisemmiksi toimijoiksi. Lukuinto lisääntyy, kun lukemisesta muodostuu sosiaalisesti sallittua ja oppilaiden asenne lukemista kohtaan muuttuu myönteisemmäksi.
Yhteisön laajentaminen tukee lukumotivaation kasvua. Koulun ja kirjaston yhteistyö on vankka pohja yhteisön laajentamiselle. Lukemista puolustava yhteisö laajenee koulun, kirjaston ja kodin ulkopuolelle: neuvoloihin, urheiluseuroihin, paikallisiin yrityksiin, järjestöihin ja mediaan. Osallistamalla koko seutukunta synnytetään entistä pysyvämpää ja ennakkoluulottomampaa lukemiskulttuuria.
Oppijalähtöisyys
Oppijalähtöisyyden lähtökohtana on oppilaan oma asiantuntemus, mielenkiinnonkohteet ja arki, jossa hän elää. Oppijalähtöisyys merkitsee sitä, että oppilas voi tehdä valintoja omista lähtökohdistaan käsin sekä osallistua aktiivisesti toiminnan suunnitteluun. Näin oppimisesta tulee merkityksellistä. Sekä opettajat että kirjastoammattilaiset voivat tukea oppijalähtöistä työskentelyä niin, että oppilaalla on mahdollisuus valita itseään innostavat toimintatavat monilukutaidon kehittämiseksi.
Oppimisympäristö
Koulun toimintakulttuuria ilmentävä oppimisympäristö määritellään perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) fyysisen ympäristön, psykologisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuudeksi (POPS 2014, 27). Oppimisympäristön laajentaminen tarkoittaa aktiivisempaa kirjastotilojen hyödyntämistä, tietoverkkojen sekä oppilaiden vapaa-ajan ympäristön ja mielenkiinnon kohteiden huomioimista. Oppilaat ja opettajat toimivat joustavasti liikkuessaan yli luokka- ja ainerajojen. Opettajat ja kirjastoammattilaiset toimivat toistensa kollegoina kirjastovierailuilla ja koululle jalkautumisissa. Lisäksi oppimisympäristö muodostuu yhä näkyvämmin myös koulun ja kirjaston omiin ja yhteisiin verkko-oppimisympäristöihin.