Máŋggalohkandáiddusge buot dehalamos lea muitalus

 

Lohkanmielas geahččaluvvon ja ollašuhtton vugiin oassi leat unni, árgii gulavaš vuogit– vaikkoba lohkančiegaid ordnen- ja oassi stuorra, oppa gieldda guoski mediafidnut. Dábálaččat boares ovttastuvvo ođđasii: teaksta dahje muitalus nuppástuhtto govvan, videon ja dráman – dahje nuppe gežiid: gova, video dahje vaikko speallu nuppástuhtto teakstan. Vugiid doaibmamii guoski ášši aktivere oahppiid ja iežas dulkon sihke buvttadeapmi movttidahttet.

Buot dehalamos lea muitalus- lea seamma muitaluvvogo dat speadjala, ealligova dahje girjji bokte. Lohkat sáhttá movttidahttit maiddái teknologiija vehkiin. E-girjjit ja vaikkoba iežas animašuvnna rahkadeapmi lohkkojuvvon máidnasiin oahpaha beaktilit áddet, maid lea lohkan ja muitalusa oanedeami. Lohkanmiella-prográmma 60 távvaldihtora leat johtán áŋgirit eara bealde Suoma ja daiguin omd. Turkus buvttaduvvon oahppiid girjeguoiggusvideoin sáhttá váldit málle fierpmis.

Lohkamii movttiidahttimis nana vuohki lea maiddái, ahte lohkamis dahkko oidnojeaddji ja dasa addojuvvo árvu. Go oppa skuvlla olles olbmot dollet lohkanbottuid dahje muitalit maid jurddašit girjji dahje láđi logadettiin, mánát oidnet rollamálle. Gánddaid lohkama sáhttá ovddidit dat, ahte almmáioahpaheaddjit muitalit maid girjjiid ieža lohket.

Lohkan lassána, go oahppiid doaladupmi lohkama vuostá nuppástuvva miehtemielalabbon. Veardásašvuorrováikkuhusa sáhttá ávkkástallat, vaikkoba nu, ahte stuorábut lohket unnibuidda ja nuppe beliid. Skuvlla iđitrahpamiin ja ávvudemiin sáhttá čájehit oahppiid girjetraileriid ja bálkkášit lohkandiplomaid dahkkiid. Skuvlla ja girjeráju oktasašbarggu lassánettiin girjerádjobargovehkii oahpásmuvvan veahkeha unna oahppi bivdit veahki dieđuohcamii ja diehtoteavstta plánemii.

Girjerádjo- ja skuvlaveahka sáhttá veahkehit maiddái vánhemiid movttiidahttit mánáid ja nuoraid lohkat ruovttus iešguđetlágan guigosiiguin ja rávvagiiguin: ruovttus sáhttá vaikkoba geahččat ealligovvan muitalusa álggu ja lohkat loahpa ovttas girjjis.