Lohkanmiella-geahččaleami bohtosiin máŋggalohkandáiddu doarju pedagogalaš geavadagat
Geahččaleami árvvoštallamis badjánit ovdan eara bealde jámma boahtti nuppástusat ja doaimmat, mat leat ovddidan máŋggalohkandáiddu bagadallama. Analyyssas lea mielde geahččaleaddjiid sitáhtat.
- Oktasašdoaibmamii guoski
- Oahppis vuolgi
- Doaibmamii guoski
- Diehto- ja gulahallanteknihká beaktilut geavaheapmi
- Oahppanbirrasa mudden ja viiddideapmi
Geahččaleaddjiid árvvoštallanraporttain boahtá ovdan hui čielgasit dat, ahte geahččaleaddjit ledje vuolgán roahkkadit vástidit dan hástalussii, mii laktasa ođđa lohkandáidduid pedagogihkai. Eandalii jođánit nuppástuvvi teknologalaš biras gáibida ovddidit pedagogalaš geavadagaid dálá áiggi dárbbuid vástideaddjin. Máŋgggalohkandáiddu pedagogihkka ávkkástallá oahppamis teknologiija, dahjege dan birrasa, masa mánát leat šaddan.
Geahččaleaddjit raporterejedje, ahte sii ledje nuppástuhttán pedagogalaš geavadagaid oktasašdoaibmibun, eambbo oahppisvuolgin ja doaibmamii guoskin sihke diehto- ja gulahallanteknihkká beaktilabbot ávkkástallin. Maiddái oahppanbiras muddejuvvui ja viiddiduvvui.
Oktasašdoaibmamis lea guovddáš dat, ahte bargojuvvo unnajoavkkuin, ávvástallo veardásašoahppan ja váldo vástu oktasaš ulbmiliin.
Oahppis vuolgi vuogis vuolggasadjin lea oahppiid áššedovdamuš ja beroštumi čuozáhagat ja árga, gos sii ellet. Oahppis vuolgi vuohki mearkkaša dan, ahte oahppi sáhttá bargat válljemiid, mat dorjot su oahppanproseassa. Dá nu oahppamis boahtá mearkkašahtti. Oahppis vuolgi vuohki mearkkaša maiddái friijadásiid lassáneami, muhto seammás maiddái biddjo vástu oahppiide ain eambbo ja sii váldojuvojit mielde doaimma plánemii.
Doaibamii guoski bealistis aktivere oahppiid oahppat lohkandáidduid doaibmamiin: lihkaduvvo, ealliluvvo mielde, dutkkojuvvo biras ja buvttaduvvo ieš ođđa dulkojupmi ovdamearkan lohkkon girjjis. Oahppit leat dá nu aktiiva rollas. Geahččalanfidnuin lohkandáidduid leat oahppan árbevirolaš lohkan- ja čállindáidduid olis ja lassin informašuvnna – ja medialohkandáiddu earálágan vugiid vehkiin (ovdamearkan teaksta, govva, jietna, drámá ja teáhter sihke ealligovva)
Teknologiija laktin ain stuorát rollii oahpahusas viiddida oahppanbirrasa ja motivere oahppiid, go sii ožžot geavahit sidjiide lunddolaš ja movttiidahtti gaskaomiid ođđa oahppamii. Máŋggabealát oahppanbirrasat oahpahusas dorjot oahppiid máŋggalohkandáidduid. Máŋggalohkandáiddu doarju oahppanbirrasa sárgosat leat rabasvuohta ja birrasa viidun skuvlla olggobeallai ruoktut, girjerádjui sihke eará birrasii ja servodahkii. Buorre oahppanbiras dahká vejolažžan doaibmamii guoski vuogi. Oahppanbiras biebmá oktasašdoaibmamii guoski doaibmakultuvrra. Fysihkalaš biras dahká vejolažžan ovttas oahppama ja oahpaheami. Dehalamos oahppanbirrasa olli lea servošii guoskavaš doaibmankultuvra, mii lea ávnnahis, njuovžilis ja áiggis nuppástuvvi.
Geahččaleaddjit geavahedje oahpahusas eanemus beavde-, mátke- ja tablet-dihtoriid. Teknologiija ávkkástallui máŋgga láhkai: dieđuohcan, teavsttaid buvttadeapmi, oahppanspealut, govven, videoid ráhkadeapmi ja daid editeren. Geahččaleaddjit árvaledje, ahte teknologiija ávkkastallan árábu eambbo ovddidii máŋggalohkandáiddu oahppama ja viiddidii oahppanbirrasa.
Oahppanbiras viiddiduvvui maiddái konkrehtalaččat skuvlla olggobeallai eandalii girjerádjui, lagasbirrasii ja mánáid asttuáiggi áiggeájiid ollái. Girjeráju lanjat geavahuvvojedje árabu eanet ja njuovžilis oahpahus- ja oahppanbáikin. Ovdamearkan ovtta fidnus ledje guovddážis ohcat ođđa vugiid skuvlla ja girjeráju oktasašbargui erenoamážit saji geavaheami dáfus. Juos skuvla lei girjerádjobiilla veagas, sáhtte girjerádjobiilla áigetávvaliid ja galledeami bistima hábmet dárbbu mielde vuohkkasabbon. Maiddái skuvlla lanjat hábmejuvvojedje lohkandáidduid doarjun. Ovdamearkan luohkáide ráhkaduvvojedje lohkančiegat, dahje skuvlla lanjat namahuvvojedje girjjálašvuođa mielde.
Maiddái oahppiid ásttuáiggisteaset oahppan dáiddut ja beroštumi čuozáhagat ávkkástallojedje eandalii oahppanspealuid ja speallama hámis.
Guovtti ovddidanfidnus ledje geavahuvvon lohkanbeatnagat lohkama doarjagin. Omiid, ealli luondogáhppáliid, ávkkástallan lohkandáidduid oahpahallamis, dahká máŋggabealagin oahppanbirrasa, motivere ja ráfoha lohkanbottu. Máŋggalohkandáiddu dorjot pedagogalaš geavadagat rihkkot/jávkadit árát rájáid, dahje nuppástuhttet daid.
Máŋggalohkandáiddu doarju pedagogalaš geavadagain galgá vuhtii váldit:
- Oahppiide galgá addit doarvái doarjaga ja rávvagiid
- Oahppiin galget leat čielga ovddasvástádus ja rollat
- Máŋggalohkandáiddu buot oassesurggiid ii dárbbaš buohkaide oahpahit, muhto máŋggalohkandáidu dárkkuha oahppis vuolgin dan, ahte oahppi vállje alcces beroštahtti vuogi.
- Dattege seammás galgá fuolahit doarvái árbevirolaš dáidduid oahpaheamis ođđa teknologalaš birrrasa buktin vejolašvuođaid lassin. (omd. gieđaiguin bargan, doarvái lihkadeapmi, muittu geavaheapmi ja oahpaheapmi)
- Galgá fuolahit doarvái diđolaš vuođus ja vejoalšvuođas hárjehallat dáidduid
- Njuovžilut sajit dahket vejolažžan sihke persovnnalaš ja servodahkii guoski oahppama
- Vuodjuma ja gierdavašvuođa oahpaheapmi ovdamearkan olles duoji lohkan
- Erenoamáš hástalussan lea ođđa ja árbevirolačča ovttasteapmi: mii árbevirolaččas váldo mielde? Maid guođđá eret? Mii ođđa boahtá sadjái?